Tansania on menestynyt kaikilla näillä osa-alueilla hyvin. Vuonna 2003 [2] Tansanian hallitus kirjoitti kansallisen tieto- ja viestintäteknologiaohjelman, jonka tarkoituksena oli pienentää maan digitaalista eriarvoisuutta muihin maihin verrattuna. Tämä on onnistunut hyvin, sillä tänä päivänä maassa on mm. hyvät internet-yhteydet. EASSy ja Seacom tarjoavat maahan valokuidun ja mobiili-internet toimii hyvin. Isot virastot ja laitokset käyttävät pääosin EASSy:n ja Seacom:n kaapeleita, kun taas yksityiskäytössä mobiili-internet on suosituin vaihtoehto.

Tansaniassa on myös hyvä koulutuksen taso ja näin ollen inhimillinen pääoma ohjelmistokehityksessä on vahvaa. Mm. Dar es Salaamin yliopisto kouluttaa lahjakkaita ohjelmistosuunnittelijoita ja meidänkin yrityksessämme työskentelee tällä hetkellä henkilöitä, jotka ovat valmistuneet Dar es Salaamin yliopistolta ja opiskelleet pääaineenaan ohjelmistotekniikkaa.

Palkat Tansaniassa ovat suunnilleen samaa tasoa, kuin mitä Intiassa ja Kiinassa. Joistain Aasian maista ohjelmointityötä voi saada halvemmalla kuin mitä Tansaniasta, mutta me olemme ainakin olleet tyytyväisiä tansanialaisten tasoon ohjelmistokehittäjinä.

Tansaniassa elämänlaatu on ottanut isoja askeleita ylöspäin. Vuoden 2011 [3] Inhimillisen kehityksen raportin mukaan Tansania otti yhdessä Venezuelan kanssa suurimman hypyn ylöspäin elämänlaadussa. Tämä näkyy mm. siinä, että monet lahjakkaat ohjelmistokehittäjät jäävät tällä hetkellä maahan, eivätkä lähde koulutuksen tai paremman palkan perässä muihin maihin.

Linkkien avulla henkilöt pystyvät luomaan luottamusta toistensa välille. Linkkejä voivat olla mm. englannin kieli tai vaikkapa sama maantieteellinen aikavyöhyke. Tansaniassa ohjelmistokehittäjien englannin kielen taito on hyvää. Tansaniassa koko yliopisto-opetus on englanniksi. Tansania on myös maantieteellisesti samalla aikavyöhykkeellä Suomen kanssa.

Teknologinen infrastruktuuri, joka on ohjelmistokehitykselle erittäin tärkeää, on Tansaniassa myös hyvällä tasolla. Tansaniassa Internet toimii hyvin, joko valokuidun tai mobiili-internetin, kautta. Sähköt voivat Tansaniassa olla välillä poikki, mutta tätä pystytään kompensoimaan generaattoreilla ja sen vuoksi sähköjen poissaoloa ei useinkaan edes huomaa.

Ohjelmistokehitys vaatii pääomia kasvaakseen ja näitä ei Tansaniassa valitettavasti juurikaan ole. Uusien yritysten on vaikea saada lainaa tai muutakaan rahoitusta ja tämän vuoksi tansanialaisten täytyy käyttää hyväkseen heidän työvoimasta saatavaa pääomaa. Mutta toisaalta ohjelmistokehitys ei vaadi suuria pääomainvestointeja. Kaikilla vastavalmistuneilla on mm. tietokoneet ja Internet-yhteydet omasta takaa. Useimmat ohjelmistokehityksessä käytettävät työkalut ovat avoimen lähdekoodin ohjelmia ja sen vuoksi niihinkään ei tarvita pääomaa.

Ohjelmistoteollisuudelle on tyypillistä, että kehittyessään se alkaa muodostaa teollisuuskeskittymiä, joista tyypillinen esimerkki on Piilaakso. Nämä teollisuuskeskittymät ovat yleensä tarkoin harkittuja poliittisen päätöksenteon tuloksia. Teollisuuskeskittymät tarjoavat usein monenlaisia hyötyjä siellä oleville yrityksille. Teollisuuskeskittymissä muodostuu yritysten välille verkostoja, joissa tieto, jota yleensä olisi kallista hankkia muualta, leviää vapaasti. Keskittymät myös synnyttävät yritysten välille kilpailua ja tämä lisää innovaatioita. Tansania on suunnitellut omaa teollisuuskeskittymää Raptha City:ä, johon tulisi huippuunsa hiottu ICT infrastruktuuri.

Lähteet:

[1] E. Carmel, “The New Software Exporting Nations: Success Factors,” 2003. [Online]. Saatavilla: http://www.ejisdc.org/Ojs2/index.php/ejisdc/article/viewFile/78/78. [Luettu 4.5.2012].

[2] “The United Republic of Tanzania Ministry of Communications and Transport, National Information and Communications Technologies Policy,” 2003. [Online]. Saatavilla: http://www.tzonline.org/pdf/ictpolicy2003.pdf. [Luettu 29.11.2011].

[3] “Tanzania ranks second in quality of life index performance,” The Citizen, 2011. [Online]. Saatavilla: http://thecitizen.co.tz/sunday-citizen/40-sunday-citizen-news/17029-tanzania-ranks-second-in-quality-of-life-index-performance. [Luettu 29.11.2011].